Täällä blogissa on ollut hiljaiseloa jo kotvasen aikaa. Laitanpa tännekin tämän saman näyttelyjutun. Perinnepirtti pääsi Tuomiksen ja kumppaneiden kanssa Eukonkannon MM-kilpailujen käsintehtyjen lelujen näyttelyyn Sonkajärvelle, vaikkei lelu varsinaisesti olekaan.

Nämä minityöt olivat kuulemma olleet suosittuja ja katsottuja, mikä ilahduttaa minua erityisesti, koska kyseessä oli ensimmäinen näyttely johon työni pääsivät osallistumaan. Onneksi satuin olemaan kesälomalla, muuten tämä ei olisi ollut mahdollista.

 

Tähän vielä sama kuva kuin muissakin blogeissani: seinän vierellä olevat musta poni ja keppihepat ovat myös käsialaani. Poni on lähes 20 vuotta vanha, ja sen vieminen näytteille oli ehkä minulle suurin saavutus. Olen rakentanut sen pienenä tyttönä, reilu 10v vanhana, ruosteisilla nauloilla, tylsällä sahalla vanhoista jätelaudanpätkistä ja ommellut kankaasta kalastajalangalla. Paljon työtä ja tuskaa on rakentaminen vaatinut, mutta palkinto kaikesta raatamisesta on nyt tässä. Pöydän alla näkyy isäni tekemä keinuhevonen, joka on keinumisesta kulunut harmaaksi. Valkoisen polkuhevosen tekijää en tiedä, mutta hieno se oli.